4.6 Opiskelijoiden voimaannuttaminen kasvamaan omista kokemuksistaan.
Vinkkejä siitä, miten opiskelijoille voi antaa palautetta,
kun he ovat epäonnistuneet jossakin:
Tee näin:
- Palautteen tulisi koskea käyttäytymistä, ei persoonallisuutta
- Palautteessa tulisi kuvata henkilön käyttäytymisen/tilanteen vaikutusta ja vaikutuksia.
- Kehu, kun on kehumisen aika
- Työskentele myönteisten puolien parissa, jotta opiskelija voi kehittää vahvuuksiaan ja merkityksellisyyttään (kaikki, mihin kiinnität huomiota, kasvaa).
- Varmista, että kritiikki on kasvattava vahvistus, jotta vastaanottaja motivoituu tekemään parannuksia.
- Osoittaa asianmukaista kehonkieltä, erityisesti katsekontaktin, kehon asennon ja fyysisen käyttäytymisen osalta.
- Kerro hyvästä käytöksestä äläkä tuomitse.
- Pohtikaa yhdessä seuraavia vaiheita ja tarjotkaa parannus- tai muutosehdotuksia tai -vaihtoehtoja.
Vältä tätä:
- Vältä sarkasmia ja alentavia kommentteja.
- Vältä yksilön syyttämistä aggressiivisilla “sinä”-lausunnoilla.
- Vältä kiinnittämästä liikaa huomiota tai painoarvoa kielteisiin seikkoihin.
- Vältä tuomitsevaa suhtautumista
- Älä lopeta huonolla tuulella
- Vältä yleistämistä tai muiden mielipiteiden käyttämistä (keskity omaan suhteeseesi ja omiin mielipiteisiisi).
Palautteen saaminen on tärkeää sekä opiskelijalle että valmentajalle. On tärkeää, että molemmat pohtivat kuulemaansa ja sopivat siitä, miten he käyttävät sitä. Gibbsin reflektointisykli kannustaa sinua pohtimaan systemaattisesti kokemuksen tai toiminnan vaiheita, ja sinun tulisi käyttää kaikkia vaiheita reflektoinnin jäsentämiseen. Gibbsin pohdintasyklin kuusi vaihetta ovat seuraavat:
- Kuvaus: Esitä tosiasioihin perustuva kertomus kriittisestä tapahtumasta tai valitusta jaksosta ja kuvaa, mitä tapahtui ilman tulkintaa tai arvostelua.
- Tunteet: Pohdi tapahtuman aikana kokemiasi tunteita ja ajatuksia. Tutki henkilökohtaisia reaktioitasi ja pohdi, miten ne vaikuttivat toimintaasi.
- Arviointi: Arvioi kokemuksen myönteiset ja kielteiset näkökohdat. Luettele vahvuudet ja heikkoudet ja korosta, mikä meni hyvin ja mitä olisi voitu parantaa.
- Analyysi: Tutki tilannetta perusteellisesti saadaksesi syvemmän ymmärryksen. Analysoi lopputulokseen vaikuttaneet tekijät ja pohdi mahdollisia taustalla olevia syitä tai malleja.
- Johtopäätös: Pohdi vaihtoehtoisia toimia, joihin olisi voitu ryhtyä. Selvitä, mitä olisit voinut tehdä toisin, ja nosta esiin kaikki toimet tai päätökset, jotka eivät olleet tehokkaita.
- Toimintasuunnitelma: Laadi pohdintasi perusteella toimintasuunnitelma tulevia vastaavia tilanteita varten. Päätä, miten aiot muuttaa strategiaasi tai käytäntöäsi, jotta voit ottaa huomioon tästä pohdinnasta saadut kokemukset. Mieti konkreettisia muutoksia tai parannuksia, joita aiot tehdä parantaaksesi suoritustasi tulevaisuudessa.
Kun he ovat oppineet kokemuksistaan, on aika ryhtyä toimiin, jotta voidaan siirtyä eteenpäin. Seuraavassa kolmivaiheisessa ongelmanratkaisumallissa keskitytään (1) ongelman tai huolenaiheen tutkimiseen (kuunteleminen), (2) opiskelijan auttamiseen kehittämään uusi käsitys ongelmasta (tavoitteiden asettaminen) ja (3) opiskelijan auttamiseen ryhtymään toimiin ongelman ratkaisemiseksi (ratkaiseminen). Tämän mallin käyttäminen auttaa opiskelijaa ratkaisemaan haasteensa, kuten tunnistamaan ongelmansa, päättämään askeleet/tavoitteet, joiden avulla oppilas oppii käsittelemään negatiivista taakkaansa, ja toteuttamaan tarvittavat toimet negatiivisen taakan poistamiseksi.
Kolmivaiheinen malli (Gerard Egan: The Skilled helper).
Vaihe 1
Tutkimus
Kehittämällä lämpimän suhteen valmentaja antaa opiskelijalle mahdollisuuden tutkia ongelmaa omasta viitekehyksestään käsin ja keskittyä erityisiin huolenaiheisiin.
Taidot
Huomion kiinnittäminen, kuunteleminen, rinnastaminen, pohtiminen, keskittyminen ja yhteenveto.
Vaihe 2
Uusi ymmärrys
Opiskelijaa autetaan näkemään itsensä ja tilanteensa uusista näkökulmista ja keskittymään siihen, miten hän voisi toimia selviytyäkseen tehokkaammin. Häntä autetaan näkemään, mikä hänen tilanteessaan menee oikein tai väärin, mitä vahvuuksia ja voimavaroja hän voisi käyttää ja mitkä “sokeat pisteet” voivat estää häntä selviytymästä ongelmistaan.
Taidot
Kaikki vaiheen 1 taidot plus:
- Kysymysten esittäminen
- Autetaan oppilasta tunnistamaan teemoja ja epäjohdonmukaisuuksia.
- Tiedon antaminen
- Itsensä paljastaminen
- Opiskelijan haastaminen
- Tavoitteiden asettaminen
Vaihe 3
Toimiin ryhtyminen
Kun tavoite tai tavoitteet on selvitetty, opiskelijaa autetaan pohtimaan mahdollisia toimintatapoja, tarkastelemaan kustannuksia ja seurauksia, suunnittelemaan toimintaa, toteuttamaan sitä ja arvioimaan edistymistä.
Taidot
Kaikki vaiheiden 1 ja 2 taidot ja lisäksi:
Luova ajattelu Ongelmanratkaisu Toiminnan suunnittelu Arviointi.
Malli ei ole “pakkopaita”, jäykkä järjestelmä, jota on noudatettava hinnalla millä hyvänsä. Oppilaat eivät aina siirry sujuvasti vaiheesta toiseen. Usein on tarpeen palata vaiheisiin, esimerkiksi jos toiminta ei onnistu (vaihe 3), voi olla tarpeen palata vaiheeseen 2 tai vaiheeseen 1.
Todellisuudessa ihmiset, jotka ovat tyytymättömiä tilanteeseensa (vaihe 1), hyppäävät usein suoraan vaiheeseen 3 (toimintaan ryhtyminen) asettamatta tavoitteita (vaihe 2). Joskus henkilö pitää melkein mitä tahansa tekemistä parempana kuin vaiheessa 1 pysymistä. Silloin impulsiivinen toiminta aiheuttaa usein vain lisää ongelmia. Mallin tarkoituksena on auttaa valmentajia ja ohjaajia työskentelemään opiskelijoiden kanssa niin, että he todella käsittelevät ongelmia, asettavat tavoitteita ja ryhtyvät sitten toimiin. Tällöin toiminta auttaa todennäköisemmin ratkaisemaan ongelman.